 |
| Syksyn auringonkukka |
Syksy on aikaa kauneuden, kun luonto on kauneimmillaan. Syksyllä pimeys koittaa ja talven varalle on tehtävä töitä. Syksy on sadonkorjuun aikaa sekä toki pihatalkoita on suoritettava. Välillä sataa ja ilmat viilenevät. Vaikka syksy onkin ehkä työläin, on se myös kaunein vuodenaika.
 |
| Koulun sadonkorjuupöytä |
Meidän alkusyksy sujui lähinnä koulun alkaessa ja totutellessa takaisin koulurytmiin. Koulun osalta on muutoksen aikaa, kun luokkamme suurenee 14 opiskelijasta 24 opiskelijaan, sillä vuotta nuoremmat siirtyvät myöhemmin samalle luokalle kanssamme. Tämä syksy on mennyt hyvinkin rennosti juuri tästä syystä.
Kolmannella viikolla pääsimme toista kertaa maatilaleirille, josta saattanen joku kerta laittaa kuvia. Oli hyvin mukava ja antoisa reissu. Saimme uutta kokoonpanoa paljolti yhtenäisemmäksi ja tokihan oli mukava nähdä taas viime vuodelta tuttuja ihmisiä.
Oli myös surun aikaa, kun pienoinen Tirri nukkui pois. Mutta nyt on Tirrillä hyvä olla, ei tarvitse enää mistään stressata. Paljon oli pienestä huolta, mutta aina selvittiin. Nyt oli Tirrin aika lähteä.
Biitu täytti 25.9. jo 3-vuotta! Voi minun pientä Biitua. On se vain niin rakas! Toivottavasti meillä on vielä monen monia yhteisiä hyviä vuosia edessäpäin!
Suoritimme jokin aika sitten myös kahden viikon työharjoittelun, jonka itse suoritin Lappeenrannan steinerpäiväkodissa. Oli muuten oikein mukava ja hieman erilainen kaksiviikkoinen. Paljon opin ja kohtasin kaksi jännitystä aiheuttavaa asiaa: kasviruoka ja pienet lapset. Lapset olivat erittäin kilttejä ja ruoka oli varsin hyvänmakuista!
 |
| Punertava aamunsarastus |
Näiden kahden viikon välisenä viikonloppuna olikin paljon menoa, sillä lauantaina oli koulupäivä. Tai oikeastaan markkinapäivä, sillä koulullamme järjestettiin perinteiset Mikkelinmarkkinat. Olin lupautunut taas kanien ja koiran kanssa paikalle. Oli iloista huomata, kuinka ihmiset "hullaantuivat" "kaverikaneista". Etenkin kanit saivat siis hyvin paljon huomiota. Etenkin Hilla välillä jo nuokkui, kun ihmiset rapsuteltavana oleminen oli niin ihanaa. Biitullakin oli mukavaa, muttei se ole niin seurakani kuin Hilla. Oli ilo huomata kuinka tuolla kanilla on palikat niin kohdillaan, ainut ongelma vain on se, että ne palikat kokonaan puutuvat!
 |
| Useimmat lapset osasivat hienosti silitellä kaneja |
 |
| "Kaverikanit" palveluksessanne! |
Myös Anaa kävivät ihmiset moikkaamassa ja ihan yllätyin, kuinka hyvin se osasikaan käyttäytyä useimmiten! Välillä ihmisten paljous sai sen hämmentymään, mutta niistäkin selvittiin. Alkupäivästä Analla olikin hyvin tylsää, kun piti vain olla. Loppupäivästä ilahdutimme muutamaa päiväkotilaista ja koululaista muutamilla tempuilla. Anan korkealle hyppääminen sai useimmat hämmästelemään Anan pomppuvoimaa. Myös Taneli tuli Anaa moikkaamaan markkinoille.
 |
| Ana, Hilla, Biitu sekä Tauno! |
Markkinoiden jälkeisenä sunnuntainakaan ei lepoa ollut tiedossa, sillä muuttoa oli työstettävä. Tosiaan, elämäni suuri muutos oli silloin edessä päin. Sunnuntaina saimmekin hyvän osan tavaroista jo kannettua uudelle asunnolleni. Viimeinen yö äitini helmoissa oli nukuttava patjalla.
Maanantaina koitti lopulta virallinen muuttopäivä, kun kannoin koko eläintarhani ja suurinpiirtein loput tavarani uuteen kotiimme. Voi sitä tavaran paljoutta, kun lopulta tavaraa kärrättiin neljä peräkärryllistä omaan kotiini. Kiitos muutamista erittäin tärkeistä tavaroista tutuille ja sukulaisille, sillä ilman heitä jotain näistä varmasti puuttuisi! Ensimmäinen yö omassa kodissa sujui varsin hyvin.
Tosiaan vähän yllättäen minulle tarjottiin asumismahdollisuutta omakotitalon yläkertaan vuokralle. Samassa talossa alakerrassa asuu myös siskoni koirineen. Monien pohdintojen ja ihmisten kannustuksen jälkeen päätin aikaistaa suunnitelmiani ja muuttaa jo nyt omaan kotiin asumaan. Muutos on suuri etenkin minulle, mutta ainakin toistaiseksi olemme pärjänneet oikein hyvin, ja toivottavasti pärjäämme myös vastaisuudessakin.
Koska viikonloppua minulle ei ollut ja muutenkin oli muutosta sinne ja tuonne, oli oma vireystasoni etenkin alkuviikon hyvin alhainen. Väsymys meinasin hyvin moneen otteeseen voittaa, mutta päiväunien avulla siitäkin selvittiin.
Keskiviikkona tein pienen heräteostoksen kahden kymmenen minuutin pohtimisen jälkeen. Mennään taas tällä idealla, että kerranhan sitä vain eletään! Ja toiveissa olisi kuitenkin jatkaa tätä gerbiilisukua, värikin sattui juuri oikeana kohdalle, mutta kunhan katsotaan, mitä tuosta kakarasta kasvaa ja mitä elämä heittää vielä eteen. On kuitenkin varsin vilkas ja reipas ipana, kun poikasta valitessani se jo kaksi kertaa yritti terraariosta karata, niin päätin valita tämän rohkean kaverin. Nimeksi hän sai pohdintojen jälkeen Rosvoprinsessa Eva "Mimmi" ja syntymäaika oli 25.8.2014. Hippiin verrattuna hyvin pieni, mutta onhan tuo vielä ihan vauvakin. Aika miellyttävä käsitellä ja päivän kotiutumisen jälkeen pääsivätkin tytöt totutukseen keskenään.
 |
| Pieni Mimmi |
 |
| Mustat on niin kauniita! |
Myös vanhemmat gerbiilit pääsivät pitkästä aikaa valokuvattavaksi. Suurin osa kuvista ei kuitenkaan onnistunut, kun kaikki eivät oikein olleet valokuvaustuulella.
 |
| Mimmi |
 |
| Hippi |
 |
| Ruoste |
 |
| Hyrrä |
 |
| Lenni-Kalle |
Olin myös erittäin iloinen saadessani kasvatistani paljon kehuja ja kuvia, sekä alustavia suunnitelmia suvun jatkamiseksi. Veljiinsä verrattuna Otta vaikuttaa suuremmalta, ja on se vain niin hieno ja hyväkuntoisen näköinen! On hienoa, että kasvattini menivät niin hienoihin koteihin! Seuraavat kuvat Jenny-omistajan ottamia Otasta (Ajan Matkaaja):
Tyttöjen totutuskin meni yllättävän kivuttomasti. On se vain niin upeaa, miten hieno luonteinen Hippi on. Hippi on niin kiltti ja tämän vuoksi olikin hienoa saada sille oma kaveri. Tytöt olivat viikon verran totutuksessa ja yhteen laitettaessa ongelmia ei ollut. Välillä nukkuivat samassa pesässä ja välillä erillään. Välillä Hippi laittoi kakaraa kuriin hellästi, mutta muuten ovat olleet ihmeen hyvää pataa keskenään. Toivottavasti takapakkia ei tulisi!
 |
| Totutusta verkon lävitse ja ensimmäinen kohtaaminen |
 |
| Kokoero :D |
 |
| Samassa pesässä! |
Viime aikoina onkin ollut hyvin paljon menoa, kun koko ajan on tuntunut olevan jotain, joten laatikoidenkin purkaminen on ollut heikonlaista. Kuitenkin kahdessa päivässä loppujen lopuksi sain laatikot tyhjäksi ja tavarat paikoilleen. Siihen väliin tosin mahtui hyvin monta päivää, kun ei yksinkertaisesti kerennyt.
Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna olimme SFC:n paikassa, Laamalansaaressa, jossa tosiaan nykyään äitini vaunu majailee. Myös isäni oli vaihtanut vaunuun tässä loppukesästä, mutta sen tukikohtana on Hirvensalmella sijaitseva Etuniemen karavaanialue. Molemmat ovatkin hyvin mukavia paikkoja, hyvällä paikalla ja toki hyvät asuntovaunut kruunaavat koko asian! Molemmissa paikoissa viihtyy pitempiäkin aikoja tarvittaessa, suosittelen!
 |
| Ana the vaununvartija on aina valmiina karavaanihommin! |
Tosiaan lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna suuntasimme Laamalansaareen Valojuhlaan. Vaunumme sijoittu valaistuskilpailussa kolmanneksi ja viikonloppu oli karaokeineen hyvin mukava. Lisää juttua Laamalansaaresta, mahdollisesti myös Etuniemestä ja Valojuhlasta on tulossa jossain vaiheessa, sillä tokihan kuvattua tuli paljonkin. Jotain kuvia olen kuitenkin saanut jo käsiteltyä, lähinnä siis maisemakuvayrityksiä sekä muutamasta pienemmästä yksityiskohdasta.
 |
| Tyyneys |
 |
| Syksy ja vedenpinnan tyyneys |
 |
| Syksy vain on niin kaunista! |
 |
| Viljapelto |
 |
| Analla oli mukavaa luontopolulla! |
 |
| Valojuhlien kokko |
 |
| Valojuhlien kokko roihuaa |
Viime viikko kuluikin tupareita pitäessä, kahvilla käydessä ja mennessä milloin minnekin. Koulukin jatkui ja saatiin kirjansidonnan kurssi päätökseen. Nyt nokka kohti lomaa! Jotain toiveita tulevaisuudelle olisi, mutta katsotaan nyt miten päin onnistuvat, jos onnistuvat edes. Hyvin ollaan kyllä kotiuduttu uuteen kotiin ja muuttopäiviä lukuunottamatta Anakin on ollut hyvin normaali ja rento. Lääkitys vaihdettiin ja kahden muutaman päivän sisällä tapahtuneen kohtauksen jälkeen nostettiin hieman lääkemäärää. Loppukuusta pitäisi käydä otattamassa uudet verikokeet, jotta tiedetään taas hieman enemmän!
~ PiKa ~
